Miten vihreä talous voi edistää Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä?

Näinä päivinä puhutaan paljon sellaisista abstraktin kuuloisista asioista kuin vihreä talous ja vihreä siirtymä, kiertotalous ja hiilineutraalisuus. Ukrainan sodan ja energiakriisin myötä on konkretisoitunut ainakin se, että fossiilisesta energiasta luopuminen on totta tosiaan paitsi ympäristö- myös talous- ja hyvinvointikysymys. Fossiilittomuuteen ja vihreään talouteen siirtyminen vaatii totutun järjestelmän mullistamista – uusia innovaatioita, teknologiaa ja yrittäjyyttä. Tämä muutos on myös Suomelle mahdollisuuksien paikka kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomiseen. Tässä blogissa avaan, miten vihreä siirtymä voi tarkoittaa yhtä aikaa ympäristövastuun kantamista sekä talouden kasvun ruokkimista.

Valtioneuvoston tekemän selvityksen mukaan vedyn ja siitä tehtyjen polttoaineiden tuotantopotentiaali ylittää moninkertaisesti Suomen oman kysynnän, joten vetyä riittäisi hyvin vientiin. Suomella on vedyntuottajana paljon valttikortteja, sillä ollakseen vihreää, vedyn tuotanto vaatii käyttövoimakseen vihreää sähköä. Sitä Suomessa on jo nyt hyvin saatavilla, ja tuulivoiman lisärakennuskapasiteettia riittää. P2X Solutions -yhtiö rakentaa paraikaa vetytehdasta Harjavaltaan. Hanke työllistää rakennusvaiheessa 150 ihmistä ja valmistuessaan luo noin 20 työpaikkaa. Vetyhankkeita on vireillä muuallakin Suomessa, ainakin Kristiinankaupungissa ja Kokkolassa.

Hyvät uutiset eivät jää tähän. Vihreää vetyä voitaisiin käyttää polttoaineena esimerkiksi terästeollisuudessa, joka on perinteisesti Suomen suurimpia ilmastopäästöjen aiheuttajia. Myös päästöttömästi tuotettu teräs on jo herättänyt merkittävää kiinnostusta maailmalla. Kyseessä on siis kaikin puolin voittava ratkaisu: voisimme sekä säilyttää perinteiset vahvat teollisuudenalat ja niiden työpaikat Suomessa ja samalla kuitenkin olla ilmastonmuutoksen hillinnän markkinoiden aallonharjalla. Vety ja hiilivapaa teräs ovat vain esimerkkejä hienoista suomalaisista teknologiamahdollisuuksia. Lisäksi on mainittava tekstiili- tai kartonkijätteestä uutta tekstiilikuitua valmistavat yritykset. Teknologiaa tähän ovat Suomessa kehittäneet Infinited Fiber ja Spinnova. Kierrätyskuituteknologiat vastaavat akuuttiin tarpeeseen vähentää neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämistä ja kiertotalouteen siirtymistä. 

 

Tuetaan kotimaista innovointia ja varmistetaan kilpailukyvyn edellytykset

Mitä sitten päättäjien tulisi tehdä, jotta yritystoiminta ja innovointi Suomessa kukoistaisi?

Hyviä ideoita syntyy jatkuvasti paitsi suuryrityksissä, myös lukuisissa startupeissa. Jotta nerokkaimmat ideat eivät jää vain ideoiksi, tarvitaan rahoitusta niiden skaalaamiseen ja kaupallistamiseen. Siksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuutta tulisikin nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Samalla tulee varmistaa tukien vaikuttavuus ja panostusten kohdistuminen nimenomaan vihreän siirtymän edistämiseen. Suorien yritystukien sijaan rahoitusta voisi kohdentaa esimerkiksi erilaisiin ideakilpailuihin ja pilotteihin. Tukea kannattaisi suunnata erikseen myös kansainvälisille markkinoille tähtääville yrityksille, koska niissä on korkein potentiaali ison mittakaavan vaikuttavuuteen. Rahoituksen saamisen haasteet vaikeuttavat yritystoiminnan aloittamista ja kehittämistä. Ensisijaisesti tulisi parantaa pienten ja alkutaipaleella olevien yritysten toimintaedellytyksiä, mutta rahoituksen saamista yritystoiminnan eri vaiheissa tulisi kauttaaltaan helpottaa.

Näinä päivinä puhutaan paljon sellaisista abstraktin kuuloisista asioista kuin vihreä talous ja vihreä siirtymä, kiertotalous ja hiilineutraalisuus. Ukrainan sodan ja energiakriisin myötä on konkretisoitunut ainakin se, että fossiilisesta energiasta luopuminen on totta tosiaan paitsi ympäristö- myös talous- ja hyvinvointikysymys. Fossiilittomuuteen ja vihreään talouteen siirtyminen vaatii totutun järjestelmän mullistamista – uusia innovaatioita, teknologiaa ja yrittäjyyttä. Tämä muutos on myös Suomelle mahdollisuuksien paikka kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomiseen. Tässä blogissa avaan, miten vihreä siirtymä voi tarkoittaa yhtä aikaa ympäristövastuun kantamista sekä talouden kasvun ruokkimista. 

Vihreää vetyä polttoaineeksi ja muita kansainvälisiä mahdollisuuksia

Vetytalous on yksi konkreettinen esimerkki siitä, mitä mahdollisuuksia niin kutsuttu vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle. Vety polttoaineena on mahdollinen ratkaisu ilmastopäästöjen vähentämiseen toimialoilla, joissa sähköistäminen yksin ei riitä ratkaisuksi, kuten raskaassa teollisuudessa ja liikenteessä. Vielä tällä hetkellä vety ja siitä jalostetut polttoaineet eivät kilpailukykyisiä fossiilisiin polttoaineisiin nähden. EU:ssa on kuitenkin vahva tahto edistää vedyn käyttöä fossiilisten korvaajana, joten myös kilpailukyvyn kannalta tilanne voi muuttua nopeasti. Silloin on Suomella mahdollisuus hyödyntää tilaisuus ja tehdä vedystä merkittävä vientituote. 

Valtioneuvoston tekemän selvityksen mukaan vedyn ja siitä tehtyjen polttoaineiden tuotantopotentiaali ylittää moninkertaisesti Suomen oman kysynnän, joten vetyä riittäisi hyvin vientiin. Suomella on vedyntuottajana paljon valttikortteja, sillä ollakseen vihreää, vedyn tuotanto vaatii käyttövoimakseen vihreää sähköä. Sitä Suomessa on jo nyt hyvin saatavilla, ja tuulivoiman lisärakennuskapasiteettia riittää. P2X Solutions -yhtiö rakentaa paraikaa vetytehdasta Harjavaltaan. Hanke työllistää rakennusvaiheessa 150 ihmistä ja valmistuessaan luo noin 20 työpaikkaa. Vetyhankkeita on vireillä muuallakin Suomessa, ainakin Kristiinankaupungissa ja Kokkolassa.

Hyvät uutiset eivät jää tähän. Vihreää vetyä voitaisiin käyttää polttoaineena esimerkiksi terästeollisuudessa, joka on perinteisesti Suomen suurimpia ilmastopäästöjen aiheuttajia. Myös päästöttömästi tuotettu teräs on jo herättänyt merkittävää kiinnostusta maailmalla. Kyseessä on siis kaikin puolin voittava ratkaisu: voisimme sekä säilyttää perinteiset vahvat teollisuudenalat ja niiden työpaikat Suomessa ja samalla kuitenkin olla ilmastonmuutoksen hillinnän markkinoiden aallonharjalla. Vety ja hiilivapaa teräs ovat vain esimerkkejä hienoista suomalaisista teknologiamahdollisuuksia. Lisäksi on mainittava tekstiili- tai kartonkijätteestä uutta tekstiilikuitua valmistavat yritykset. Teknologiaa tähän ovat Suomessa kehittäneet Infinited Fiber ja Spinnova. Kierrätyskuituteknologiat vastaavat akuuttiin tarpeeseen vähentää neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämistä ja kiertotalouteen siirtymistä. 

Tuetaan kotimaista innovointia ja varmistetaan kilpailukyvyn edellytykset

Mitä sitten päättäjien tulisi tehdä, jotta yritystoiminta ja innovointi Suomessa kukoistaisi?

Hyviä ideoita syntyy jatkuvasti paitsi suuryrityksissä, myös lukuisissa startupeissa. Jotta nerokkaimmat ideat eivät jää vain ideoiksi, tarvitaan rahoitusta niiden skaalaamiseen ja kaupallistamiseen. Siksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuutta tulisikin nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Samalla tulee varmistaa tukien vaikuttavuus ja panostusten kohdistuminen nimenomaan vihreän siirtymän edistämiseen. Suorien yritystukien sijaan rahoitusta voisi kohdentaa esimerkiksi erilaisiin ideakilpailuihin ja pilotteihin. Tukea kannattaisi suunnata erikseen myös kansainvälisille markkinoille tähtääville yrityksille, koska niissä on korkein potentiaali ison mittakaavan vaikuttavuuteen. Rahoituksen saamisen haasteet vaikeuttavat yritystoiminnan aloittamista ja kehittämistä. Ensisijaisesti tulisi parantaa pienten ja alkutaipaleella olevien yritysten toimintaedellytyksiä, mutta rahoituksen saamista yritystoiminnan eri vaiheissa tulisi kauttaaltaan helpottaa. 

On paljon maita, joissa työvoima on halvempaa ja verotus kevyempää kuin Suomessa. Toimintaympäristöä tuleekin kehittää houkuttelevammaksi, jotta yrityksille on kannattavaa harjoittaa innovaatiotoimintaa Suomessa tai ylipäätään investoida tänne. Osansa houkuttelevuudessa on ennakoitavalla lainsäädännöllä ja sujuvilla lupaprosesseilla. Vähäpäästöinen, kohtuuhintainen ja toimitusvarma energia on valttikortti, josta Suomen kannattaa pitää kiinni. Viimeiseksi meidän tulee huolehtia laadukkaasta korkeakoulutuksesta, jolla varmistetaan maailmanluokan työntekijöiden kasvattaminen. Koulutuksen pariin kannattaa houkutella myös ulkomaisia lahjakkuuksia, ja ennen kaikkea heidät täytyy saada viihtymään ja pysymään Suomessa.  

Kasvua ekologinen ja sosiaalinen kestävyys edellä

Ilmastonmuutos ja maailman muuttuminen sen myötä ovat väistämättömiä tosiasioita. Avaimet siihen, miten vihreä siirtymä kohtelee Suomea, ovat omissa käsissämme. Me voimme varmistaa, että vihreä siirtymä toteutuu meidän hyväksemme ja on kannattavaa liiketoimintaa. Lopuksi on syytä myös muistaa, että talouskasvu ei ole itseisarvo, vaan väline hyvinvoinnin edistämiseen. Vihreässä taloudessa talouskasvun täytyy toteutua luonnon ja ihmisten kannalta kestävästi. Se tarkoittaa aineellisen materian kulutuksen ylikulutuksesta luopumista. Yhdestä luopuminen voi kuitenkin tuoda tilalle uutta ja parempaa. Vihreässä taloudessa kasvu perustuu luonnonvarojen riistämisen sijaan jakamiseen, kierrättämiseen ja aineettomien elämysten ja palveluiden hyödyntämiseen.